Some ahdistus 3

Some ahdistaa, koska olisi niin paljon mahdollisuuksia ja niin vähän aikaa.

Sosiaalisesta mediasta löytyisi meidänkin firman käyttöön monta välinettä. Youtube ja Twitter yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, työnantaja- ja asiantuntijamaineen nostattamiseen. Slideshare ammattitaidon jakamiseen. Facebook ehkä sopisi kanavaksi, jossa keskustella alamme opiskelijoiden sekä työpaikoistamme kiinnostuneiden kanssa. Asiakkaitamme ja heidän omaisiaankin siellä ehkä, pienellä varauksella, voisi jututtaa. Tosin mehän emme voi valita, ketkä kanssamme haluavat keskustella. Linkedin rekrytointiin ja asiantuntijuuden ilmaisuun. Ja mitä kaikkea muuta somesta voisikaan löytyä!

Pitäisi jossain välissä ehtiä syvällisesti tutustumaan jokaisen meitä kiinnostavan palvelun tietoturva-asioihin. Selvittää ne ensin itselle ja sitten vielä jututtaa lakimiestä asiasta. Pitäisi listata meille sopivat some-välineet.

Pitäisi valita niistä sopivista meitä eniten kiinnostavat välineet ja suunnitella niiden pitkän aikavälin käyttö, tehdä somestrategia. Mitä välineeltä haluamme? Miten toteumaa mittaamme? Mitä sisältöä tuotamme? Kuka tuottaa? Kuka mahdollisesti ”raakkaa”, päättää mitä julkaistaan ja varmistaa ettei ei-julkista tai salaista pääse eetteriin? Pitäisi tehdä julkaisuille aikataulurunko. Pitäisi kouluttaa sisällöntuottajat sekä tekniikkaan että sisällön tuottamiseen.

Pitäisi huolehtia jatkosta, sillä meille on tyypillistä suuri alkuinnostus kaikkeen ja jonkun ajan kuluttua suuri unohdus. Muutaman kuukauden kuluttua arki jyrää, eikä sisällöntuottoon enää riitä aikaa. Jos firma someen lähtee, ei siellä mielestäni voi lopahtaa. Pitäisi jaksaa ja ehtiä tsemppaamaan uuvahtaneita sisällöntuottajia.

Pitäisi saada itselle lisää tunteja vuorokauteen! Siksi some ahdistaa.

Voiko somea ulkoistaa?

Muutamia tarjouksia somen ulkoistamisesta saaneena, mietityttää miten se ylipäätään on mahdollista. Miten minkään yrityksen on mahdollistaa ulkoistaa some, en tajua. Nyt puhun siis Facebookista ja Twitteristä ja muista vuorovaikutteisista välineistä. Tarjoajia kyllä riittää, siitä ei ole kiinni. Teknisesti se on helppoa, ja voisin ehkä ajatella käyttäväni tarjottua palvelua jonkun somepalvelun käytön suunnittelussa, käyttöön ottamisessa ja sisällöntuottajien kouluttamisessa. Mutta miten kukaan voi ulkoistaa sen ylläpidon ja postailun itseltään? Miten kukaan voisi tuntea asiakkaitasi yhtä hyvin kuin sinä? Miten kukaan olisi yhtä kiinnostunut asiakkaistasi kuin sinä? Miten kukaan osaisi puhua yrityksen asioista ja osaamisesta yhtä hyvin kuin yrityksen omat henkilöt? Eikö pidä olla yrityksen oma henkilö haistelemassa mahdollisia hiljaisia signaaleja keskusteluista ja kuulostelemassa asioita vaikkapa tuotekehitykseen tai asiakaspalvelun parantamiseen liittyen?

Joku vuosi sitten HH:ssa oli tarjolla kurssi, jossa tutustuttiin Kauppalehden someen toimimalla viikonloppu moderaattoreina heidän keskustelupalstallaan. Sen vielä ymmärrän, jos siellä ei tehty mitään muuta kuin vahdittiin asiakkaiden viestejä ja poistettiin asiattomuuksia. Mutta en kyllä päästäisi ketään yritykseni ulkopuolista puhumaan yritykseni suulla asiakkailleni.

Jos jollain teistä on somen ulkoistamisesta kokemuksia, niin valottakaahan miten homma toimii!

Tapetaanko sähköposti

Ihan tavallinen aamu. Avasin Outlookin ja "Sinulle on 54 uutta viestiä". Lukemattomia on tällä hetkellä 204. Uusista ehkä 6 on eKirjeitä, jotka voin poistaa samantien. Lopuille pitäisi vähintään vastata, useimmille lisäksi tehdä jotain isompaa tai pienempää toimenpidettä. Yritän joka aamu katsoa kaikki postit pikaisesti läpi, jotta saisin sieltä isoimmat katastrofit perattua heti. Pidän lukemattomana kaikki ne viestit, joita en ole ehtinyt hoitaa. Ei riitä päivissä tunnit.

Lähetin kutsut tilaisuuteen 200 henkilölle. 2/3 vastasi ja ilmoittautui. Puolet heistä unohti kertoa ruokavaliorajoitteista. Kysyin. Vastasivat. Muistutin 1/3 viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Vastasivat. Unohtivat kertoa ruokavaliorajoiotteistaan. Kysyin. Vastasivat. Eikö helkkari vieköön saisi viisaampia välineitä töihin! Olisiko ollut pikkuisen helpompaa hoitaa tämä jollain... vaikka kyselyohjelmistolla. Onko aina pakko "säästää" ohjelmissa.

Kohta alkaa joulukuu ja hyvää tahtoa ilmassa. Lähetän taas firmassa muistutuksen siitä, että joulutoivotukset voi laittaa intran siihen tarkoitukseen olevalle sivulle, intran keskusteluihin tai piirtää paperille ja jakaa lähimmille työtovereilleen, mutta niitä EI SAA laittaa sähköpostiin. Menee vajaa viikko ja eiköhän sähköpostailu ala. Henkilö X jostain 180 toimipisteestämme haluaa toivottaa hyvä joulua kaikille 1400 työntekijällemme (joita ei ole ikinä nähnytkään) oikein henkilökohtaisesti, jokaisen omaan sähköpostiin (kaikki käyttäjät).  Osa näistä ennennäkemättömistä vastaa (kaikille) ja kiittää toivotuksista. Joulumieli valtaa firman ja sama toistuu monta, monta kertaa. Sarveni kasvavat kohisten!

Lähetin tietoa taksonomiatyöpajoista noin 100 esimiehellemme. Osa vastasi "Kiitos" minulle. Osa vastasi "Kiitos" kaikille. Olkaa hyvä vaan.

Laitan palvelujohtajalle kysymyksen, joka koskee hänen alaisiaan esimiehiä. Postissa on mukana liite. Hän välittää viestin ja liitteen eteenpäin kaikille 30 esimiehelle ja minulle kopion. Osa esimiehistä vastaa (kaikille). Osa vastaa (kaikille) siihen yhden vastaukseen. Muutamat vastaavat vain minulle ja muutamat vain palvelujohtajalle. Palvelujohtaja vastaa (kaikille) niihin muutamien vain hänelle osoittamaan kysymykseen. Liitteellisen sähköpostin määrä on kasvanut potenssiin 100 muutamassa päivässä. Kukaan ei enää tiedä kuka kysyi ja vastasi mitä, missä mennään nyt. Puhelimeni alkaa soida. Onko tässä mitään järkeä?

Ja jumankikka että se otsikoinnin merkitys ei vieläkään ole kaikille valjennut! Jos ei viestille keksi mitään otsikkoa, niin onko se lähettämisen arvoinen? Otsikko ei saa olla "moi".

Sähköposti ei ole viisas väline osaamattomien käsiin eikä

• keskusteluihin, siihen voisi käyttää vaikka Ms Lync iä, joka meillä on. Mahtava työkalu pikaviesteihin, videoneuvotteluihin ja puheluihin. Lynkataan!
• dokumenttien kommentointiin, johon voisi käyttää Lynciä. Sillä voi jakaa työpöytänsä yhden tai usean kesken ja antaa vaikka toiselle oikeuden muokata jaettavaa tiedostoa online. Tiedoston voi tallentaa yhteiseen paikkaan ja pyytää lisäämään kommentit vaikka kommenttityökalulla suoraan dokumenttiin, pdf:ään, exceliin... Tai julkaista tiedoston intran työtilassa ja pyytää kommentit työtilan keskusteluun.
• (johtamiseen)

Löysin tästä aikoinaan valmiit ohjeet fiksuista sähköposteista, jotka on pakko taas laittaa jakoon. Ohjeen kohdat 1-5 auttavat jo pitkälle. Maineeni pahana poliisina vain kasvaa, kun lisään ohjeen loppuun vielä muistutuksen siitä, miten firmamme nimi kirjoitetaan oikein. Logopoliisi!

Mites sinun sähköposti voi? Ylipainoa?

Sukupolvien välinen kuilu somessa?

Mietin, olenko sittenkin vaan liian vanha tähän someen. Bloggaaminen nyt vielä menee, koska  kirjoittaminen on kivaa. Onko tämä someilulla arkipäivän viestiminen vain nuorien juttu, heille luontaista ja muille vasta opettelun kautta avautuvaa, jos sittenkään? Työkäyttö on asia erikseen, siihen voi oppia kuten mihin hyvänsä uuteen työtehtävään, mutta miten yksityiskäytössä. Minulla ei edelleenkään ole tarvetta kertoa julkisesti, että olen Kaisan Kahvilassa (4Square), Hesassa sataa lunta (Twitter) ja Vähänks täällä on hyvää cafe lattea (Facebook). Enkä ymmärrä, miksi kukaan haluaisi sellaista kenenkään ilmoittamana lukea. Olen yhä sitä mieltä, että jos ei ole järjellistä tai tärkeää sanottavaa, niin on syytä olla hiljaa.

Tietoviikossa Kemiran Räty mietti vähän samaa, mutta toiselta kantilta. Hän pähkäili, miten saa lapsensa kiinni, kun eivät lue sähköpostia eivätkä käytä puhelinta/tekstiviestejä. Hänen kirjoituksessaan keski-ikäiset ovat sähköposti- ja tekstiviestikansaa. Nuoret käyttävät somea ja pikaviestejä. Tunnistan itseni tuosta. Puhelin on minusta käyttökelpoinen puhumiseen ja kun en halua kommunikoida pakollista enempää, lähetän tekstiviestin. Sähköpostit toimii työssä ja silloin, kun haluan sanoa jo omillaan asuville lapsilleni jotain säilyttämisen arvoista.

Minä veikkaan, että somen kanavat ovat jatkossakin suosittuja nuorempien joukossa, mutta somessa "valtamediat" vaihtuvat. Facebookin suosio laantuu ja jotain muuta nousee tilalle. Ehkäpä twitter tai jotain josta en ole vielä kuullutkaan. Ipanat ei varmaan jaksa kirjoittaa/lukea kohta sitäkään vähää (140 merkkiä), joten ehkäpä se onkin joku kuva- tai videopohjainen juttu. Kersat on kautta aikojen hullaantuneet jostain lelusta - Barbiet vaihtui Brätzeihin ja Prätkä-Hiiret johonkin, jota en jaksa muistaa. Innostus oli aina suurta, kunnes koko kersajengi kuin yhteisestä päätöksestä päätti suunnata innostuksen johonkin toiseen.

Vanhemmat varmaan omaksuvat somesopasta yksityiseen arkikäyttöön jonkun tutunoloisen välineen, esim. Skypen. Ja sitten jonkinlaiseen harrastustoimintaan käytettävät esim. blogi ja joku valokuvien jakamiseen käytetty juttu tulee varmaan monen opeteltua. Vai mitä tuumaatte?

Tuubin täydeltä työasiaa

Etsin somesta työhyötyä, en halua viihdyttää itseäni somella. Tässä kuitenkin menee vellit sekaisin, koska Tikkurilan viestintäosasto meni tekemään tämän .

Tulee niin hyvä fiilis ettei edes kademieli vaivaa, vaikka haluasin kovasti olla aivot, jotka tämän keksivät. Haluan siis nostaa framille Youtuben. 

Youtube on varmaankin useimmilla huvikäytössä, mutta minä aloittelen sen hyötykäyttöä. Vastaan firmamme viestinnästä ja juuri tällä hetkellä olen tuottamassa meille uusia nettisivuja, joiden myötä alamme tuottaa myös uudenlaista sisältöä eli videoita. Suunnitelmissa on tuottaa pienet videopätkät meidän eri ammattikuntien työstä (esim. lähihoitajat, psykologit) ja asiakkaidemme (kehitysvammaisia henkilöitä) ajatuksia palveluistamme ja muista kehitysvammaisten henkilöiden elämään liittyvistä jutuista. Haluamme pitää viestintämme piirun verran rouheana, ei suoraan mainostoimiston tuottaman oloisena, joten videot kuvataan ja käsitellään itse. 

Video sopii meidän toimialaan muutenkin hyvin, koska tehtävämme on viestiä moni-ilmeisesti eli siten, että viesti menee perille, vaikka et osaisi lukea, et näe, käytät viittomia tai vaikka kommunikoit kuvien tai symbolien avulla. Mutta vaikka sinulla/asiakkaillasi ei olisi mitään rajoitteita, on ihminen mukavuudenhaluinen ja videon katsominen on helppoa. Asiakasystävällistä siis.

Youtuben yrityskäyttö voisi olla vaikkapa

• käyttöohjeet Fonectan Kuka soittaa
• tuote-esittelyt Will it blend?
• asiantuntemuksen esittelyä jakamalla ilmaista koulutusta Sovelton Heikki B.
• asiakaskokemuksia Kokemuksia NLP-kurssilta
• profiilin kohotusta (vaikkapa Tikkurilan malliin)
• yritysesittely Korvalääkärikeskus Aino
• mainoksetkin voi tietysti julkaista (paras mainos ikinä!) VW The Force
• yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja valistus toimii myös youtuben kautta Poliisi "Kuolema kyydissä"

Jos onnistut tekemään videostasi hauskan tai todella hyödyllisen, voit olla melko varma, että porukat jakavat videotasi eteenpäin. Saat suuremman näkyvyyden asiallesi, kuin mitä mainosrahalla voisi ostaa.